Kuvataide

Työskentelyä Grassinan taiteilijatalossa, Italiassa vuonna 2016.

Taiteellinen työskentely

Olen usein käsitellyt teoksissani yhteiskunnallisia aiheita kuten naisen ja vähemmistöryhmien asemaa. Yleisesti ottaen olen halunnut herättää teosteni kautta keskustelua ihmisten sosiaalisesta epätasa-arvoisuudesta, taloudellisen ja ammatillisen aseman määrittämästä yhteiskuntaluokittelusta, joka spesifioi ihmisten toimintamahdollisuuksia yhteiskunnan eri kentillä ja siten sisällöt ovat myös nivoutuneet subjektiivisestikin koettuun taiteilijan asemaan.

Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyni (2002) oli Taidekeskus Salmelassa. Kesän nuorena taiteilijana toin teoksissani esiin kysymyksiä identiteetin rakentumisesta alastomuuden kautta. Pohdin teoksissani katsomisen tapaa ja katseen kohteena olemista. Aihe nivoutui nais- ja miesihanteisiin sekä kauneuskäsitysten historiaan.

Tämän jälkeen olen tutkinut teoksissani julkisen sanan vaikutusta ihmisen identiteettiin. Pohtinut kuinka media tuottaa meille elämänsisältöä, ja kuinka median kuvatulva vaikuttaa minäkuvaan, sen mahdollistaessa monenlaiset roolit. Näkemämme lyö leiman jopa tunne-elämäämme ja kyky tuntea kapenee yrittäessämme elää sisäistettyjen toimintamallien mukaan.

Olen siis käsitellyt teosteni sisällöissä yksityisen ja julkisen esittämisen, näyttämisen ja katsomisen tilojen rajoja. Piirustuksissani olen tuonut esiin ihmisruumiin esittämistä ja siihen liittyviä sukupuolisidonnaisia konventioita. Klassinen käsittelytapani estetisoi ja etäännyttää usein kuvatun kohteen, mutta sen tulkinta riippuu siitä kontektista, johon katsoja sen kytkee. Teosten yhtenä lähtökohtana on ollut länsimaisen kuvataiteen tradition ja nykypäivän jatkuvasti muuntuvien kuvankäyttötapojen törmäyttäminen.

Työskentely työhuoneella Helsingissä vuonna 2017.

Työskentelyä Helsingissä vuonna 2017.

Kontekstit ovat punoutuneet taiteen kaupallisuuden dilemmaan ja kysymykseen, mikä on taidetta. Aiheen innoittajana on toiminut työkokemukseni muissa kuin perinteisissä taiteilijan ammattiin kuuluvissa töissä.

Nykyisyys

Viime vuosina olen käsitellyt taiteellisessa työssäni ihmisoikeuskysymyksiä. Tutkin teoksissani ihmisoikeusetiikkaa, ja teen yhteistyötä yhteiskunnan marginaalissa olevien ihmisten kanssa. Työskentelylläni pyrin muuttamaan maailmaa suvaitsevaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

Ihmisoikeustyöhön ja aiheen käsittelyyn on monia syitä. Olen vuosia tehnyt ihmisoikeustyötä, ja yksi havaintoni on, että eriarvoisuuden logiikat ovat universaaleja, vaikka rakenteet eroavat. Syrjintä ja vainot kumpuavat ajatuksesta, että joku on arvokkaampi kuin joku toinen ja kyse on valtasuhteista.

Teokseni toimivat lähtökohtaisesti hyvän ja pahan pohtimisen välineenä. Tarkastelen teoksissani hyvyyden ja pahuuden läsnä- ja poissaoloa, ihmisoikeuksien ja uskonnon eettistä sekä moraalista problematiikkaa. Keskityn ihmishahmon, tilan ja maiseman väliseen vuoropuheluun. Ammennan kuvalliseen ilmaisuun vaikutteita länsimaalaisesta kulttuurihistoriasta, erityisesti Italian renessanssista, ajasta jona piirtäminen nostettiin omaksi taiteen lajikseen, mutta myös perinteisestä kiinalaisesta kulttuurista sekä propagandamaalauksista.

Työskentelyni toisena lähtökohtana on taiteen asemaan liittyvä yhteiskunnallinen arvokeskustelu sekä taideteoksiin että taiteentekijään kohdistuvat erilaiset moraaliset reaktiot ja vaatimukset. Kantaanottavataide koetaan helposti jännitteisenä: taiteilijalla voi olla eettinen pyrkimys, mutta teos vastaanotetaan moraalittomana tai epäeettisenä. Tämän pohjalta tarkastelen taiteen ja moraalin suhdetta, sekä taiteilijan vastuusuhdetta teoksiinsa ja näiden vastaanottoon. Länsimaissa usein liitetään taiteeseen ajatus sen autonomisuudesta, jonka pohdinnallisena vastakohtana voidaan nähdä taiteen moralistiset kysymykset. Haluan myös teosteni kautta nostaa esiin taiteilijan roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana ja taiteilijan ammatillisen osaamisen merkityksen.

Ajattelen, että taiteella on loputon diskurssi yhteiskunnassa. Taiteilijat tarjoavat yhteisölleen hyvinvointia, vuorovaikutusta ja inspiraatiota, mutta he myös antavat harkittua kritiikkiä poliittisille, taloudellisille ja yhteiskunnallisille järjestelmille kannustamalla yhteisöjä miettimään ja ottamaan askeleita kohti parempaa sosiaalista kehitystä.

Sivun alkuun.